Samaan aikaan kun kansakunta seurasi tarkasti Presidentinlinnan jokavuotista kättely-rituaalia, ryhdyin itse, niin ikään jokavuotisen rituaaliin, nimittäin hilloleipien leivontaan. Leipoessani kuuntelin podcastina Perttu Häkkisen samannimistä radio-ohjelmaa, jossa keskusteltiin arkkimaagi Aleister Crowleysta, hänen opetuksistaan ja suhteestaan rituaaleihin. Mielenkiintoinen yhdistelmä.
Hilloleivät tunnetaan myös herrasväen leipien nimellä, mutta itse ryhdyin lapsena kutsumaan niitä kakspäällisiksi. Nimitys perustui leivonnaisten kokoamisprosessiin: kaksi samanlaista pyöreää leipästä painetaan vastakkain, siten että toiseen sivellään ensin hilloa pitämään puoliskot yhdessä. Lopuksi leivonnainen kieritellään sokerissa.
Kutsui leivonnaista millä nimellä tahansa, sitä on pirullista leipoa. Taikina on niin rasvaista, ohueksi kaulittavaa, muutamassa sekunnissa pehmenevää ja joka paikkaan tarttuvaksi muuttuvaa, että useimmiten leipoessa menee hermo kerran jos toisenkin. Siksi niitä on parempi leipoa yksin.
Lapsena mummu jostain syystä halusi tai joutui leipomaan minun kanssani. Tällöin – kuumassa keittiössä, sillä kypsennys tapahtui leivinuunissa – minä vain painelin taikinaan formulla pyörylöitä ja kärsivällinen mummuni hoiti hankalat ja pirulliset osat. Mutta en muista hänen koskaan hermostuneen.
Ennen leipomisen aloittamista on tärkeää saada taikina mahdollisimman kylmäksi. Siksi sitä säilytetään kylmällä kuistilla, mielellään pakkasessa. Kylmä taikina maistui lapsena (maistuu vieläkin) todella herkulliselta, kuin jäätelöltä.
Taikina tehdään siis leipomispäivän aamuna tai edellisenä iltana. 250 grammaan pehmennyttä voita sekoitetaan 2 desiä sokeria, joukkoon vatkataan kolme kananmunaa, yksi kerrallaan. Sen jälkeen lisätään desilitra kermaa ja runsas 6 desilitraa vehnäjauhoja, joihin on sekoitettu 2 teelusikallista vanilijasokeria ja 2 teelusikallista leivinjauhetta.
Kylmäksi kovettunut taikina kaulitaan parhaan mukaan, jauhoja apuna käyttäen, ohueksi levyksi, painellaan pyöreiksi leipäsiksi, paistetaan 200 asteisessa uunissa kypsiksi, niin että reunat alkavat aavistuksen rusehtaa, mutta itse leivonnainen on vielä pehmeä.
Kypsät leivät siirretään pelliltä pöydälle, joka toinen käännetään varovasti ylösalaisin ja voidellaan vadelmahillolla tai -marmeladilla, sen päälle nostetaan toinen leivonnainen.
Lopputulos kieritellään sokerissa ja asetellaan umpinaiseen rasiaan tai kulhoon odottamaan syömistä tai tarjolle panoa – useimmiten leipäset syödään melko nopeasti, joten sitä saattaa joutua tekemään niitä vielä toisen annoksen ennen joulua.
