Kevään merkkejä: Kuusenkerkkäjuoma

Tunnettu renessanssihumanisti Paracelsus kehitti ja uudisti lääketiedettä, hoitokeinoja, farmakologiaa ja toksikologiaa 1500-luvulla niin hurjasti, että hänet muistetaan (monissa paikoin) vielä tänäänkin. Hänellä oli muun muassa tapana kierrellä maasta toiseen ja kysellä paikallisilta kansanparantajilta heidän tavoistaan hoitaa tauteja. Paracelsus oli sitä mieltä, että jokaisen maan luonnosta löytyy parannuskeino paikallisiin tauteihin ja vaivoihin.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Paracelsuksen rintakuva hänen toiminnalleen omistetussa museossa Baselissa

Kaukaiseen Suomeen asti Paracelsus ei kiireiltään ehtinyt – Tanskassa hänen tiedetään käyneen – mutta jos hän olisi täällä kysellyt hoitokeinoista, hänelle olisi varmaankin esitelty monipuolinen ja monikäyttöinen kuusi.

Erityisen hyviä, terveellisiä ja monikäyttöisiä ovat keväisin puhkeavat kuusenkerkät. Koska Paracelsuksen yksi keskeinen oppi oli, että samanlainen parantaa samanlaista (similia similibus curantur), hänestä olisi ollut varmaankin erittäin ymmärrettävää, että piikikäs kuusi parantaisi pistelevän tunteen kurkussa. Kuusenkerkkäsiirappia käytetään edelleen yskän hoitamiseen.

Toivo Rautavaaran Miten luonto parantaa -teoksen (1980) mukaan kuusen kerkät auttavat kaikenlaisiin hengitystiesairauksiin. Lisäksi kuusella on virtsan, sapen ja hien eritystä lisäävä vaikutus. Kuusen pihkaa voi käyttää laastarina.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Baselin Paracelsus-muesosta löytyi monenlaisia menneisyyden hoito-ohjeita ja lääkeaineita, muun muassa tällainen kannettava apteekki.

Olen joskus yrittänyt tehdä kuusenkerkkäsiirappia, mutta se ei muuttunut kovin siirappimaiseksi hartaista ja pitkällisistä yrityksistäni huolimatta. Kuusenkerkkäviiniä taloudessamme on tehty jo pitkään. Itse teen mielelläni raikasta kuusenkerkkäjuomaa sekä kuusenkerkkäsimaa. Kaikki juomat ovat hyvänmakuisia, ja vaikka eivät suorastaan parantaisi, ainakin tekevät hyvää ja helpottavat oloa esimerkiksi tällaisina keväisinä hellepäivinä. Arktisten aromien sivuilta löytyy hyviä kuusenkerkkäohjeita.

Kuusenkerkät ilmestyivät tänä keväänä nopeasti ja kasvoivat ihan silmissä. Kerkkäjuomien tekoon tulikin kiire, sillä ne on poimittava ennen kuin ne muuttuvat koviksi ja liian pisteliäiksi.

Kerkkiä meidän taloudessamme riittää, sillä pihaamme reunustaa kahdessa suunnassa muhkea kuusiaita.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Kuusiaita on paksu, leveä ja korkea. Onneksi kerkät kehittyvät eri osiin aitaa eri aikoina ja eri tahdissa, jotta niitä ehtii hyödyntää pidemmän aikaa.

Kuusenkerkkiä eli noita vaaleanvihreitä, muita osia pehmeämpiä oksien päitä kerätään kuusenkerkkäjuomaa varten kaksi litraa. Ne huuhdellaan ja laitetaan ämpäriin tai isoon kattilaan. Päälle kaadetaan neljä litraa kiehuvaa vettä ja 25 g sitruunahappoa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Kuusenkerkkien väri haalistuu, kun niiden päälle kaataa kuumaa vettä.

Kun hain sitruunahappoa apteekista, huomasin, että sitä voi käyttää muuhunkin kuin kuusenkerkkä- ja Louhisaaren juomaan: se sopii mainiosti monenlaiseen siivoukseen ja puhdistukseen. Ostinkin samantien 100 gramman pussin. Nyt kahvinkeitin kirkastuu!

Kuusenkerkkien annetaan liota vedessä yön yli ja seuraavana päivänä ne siivilöidään pois ja mehuun lisätään sokeria maun mukaan. Puoli kiloa oli ohjeessa. Sitten juoma kiehautetaan, jäähdytetään, pullotetaan ja laitetaan viileään. Kiehumista odotellessa keräsin reikäkauhalla nesteen pinnalle kertyneen vaahdon pois.

Ohjeen mukaan juoma säilyy viileässä kaksi viikkoa. Mutta oikeasti se juodaan heti pois ja tehdään lisää.

IMG_0162

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s