Kauden hedelmä: veriappelsiini

Tänään juhlittiin poikani syntymäpäivää ja herkuteltiin veriappelsiinilla. Tarjolla oli marokkolaista uunilohta sekä paahdetuista uunijuureksista tehtyä salaattia ja jälkiruokana veriappelsiinkiakkua sekä perinteistä kinuskikakkua – johon ei tullut muista tarjottavista poiketen yhtään veriappelsiinia.

Marokkolaista lohta olen tehnyt jo muutaman kerran ja aina se on yhtä hyvää ja helppoa. Lohen pintaan hierotaan mausteseos, joka koostuu: 1 tl suolaa, 1/2 tl jeeraa eli juustokuminaa, 1/2 tl kanelia, 1/2 tl sokeria ja 1/2 tl chilijauhetta. Alunperin Helsingin Sanomissa julkaistussa ohjeessa oli chilijauheen sijasta mieto chilipalko silputtuna.

Uunilohi, jonka päälle on ripoteltu mausteseos. Valmis uuniin pantavaksi.

Lohi kypsennetään ohjeen mukaan 175 asteessa noin 20 minuuttia – minä annoin kypsyä vähän kauemmin. Kypsän lohen päälle ripottelin veriappelsiinin kuoriraastetta sekä veriappelsiinin kuorettomia viipaleita. Veriappelsiini on työläs kuorittava ja pilkottava, koska se on niin mehukas ja pehmeä, mutta onnistuin sentään.

Kypsä uunilohi, jonka päälle ripottelin appelsiininkuoriraastetta, veriappelsiinin mehua sekä kuorittuja veriappelsiiniviipaleita.

Ohjeessa kehotettiin tarjoamaan lohi kuskusin kanssa, mutta minä tein Ruokaboksista oppimani reseptin mukaan salaatin paahdetuista uunijuureksista. Pilkoin vuokaan puolisen kiloa pieniä, puhtaaksi pestyjä punajuuria, kaksi porkkanaa ja pari pientä sipulia. Maustoin kasvikset ropauksella suolaa, mustapippuria ja sokeria. Ripottelin päälle kuivattua rosmariinia ja lorauksen oliiviöljyä. Sekoitin kasvikset niin, että ne olivat kauttaaltaan öljyn ja mausteiden peitossa ja asetin 225 asteeseen paahtumaan. Ohjeessa puhuttiin 20 minuutista, mutta annoin olla kauemmin, sillä haluan porkkanani ja punajuureni kypsinä.

Juuresten kypsyessä valmistin salaatinkastikkeen, johon tuli puolikkaan veriappelsiinin mehu sekä kuori raastettuna, ruokalusikallinen öljyä, ruokalusikallinen omenaviinietikkaa (ohjeessa oli valkoviinietikka) sekä ripaus sokeria, suolaa ja mustapippuria. Sekoitin kastikkeen ja annoin tekeytyä.

Kun juurekset olivat kypsiä, kaadoin niiden päälle pieneksi pilkotun veriappelsiinin, salaatinkastikkeen, pieneksi siputun romaine-salaatin nipun (ohjeessa oli paksoi, mutta sitä en nyt onnistunut kaupasta löytämään), kourallisen persiljasilppua, paketillisen fetaa murustettuna (ohjeessa oli vegaanista fetaa) sekä siemensekoitusta.

Juuressalaatti on paitsi herkullinen myös kaunis.

Kala ja juurekset sopivat mainiosti yhteen.

Jälkiruuaksi tarjosin täytekakun, jonka täytteenä oli pakastemansikkasosetta ja kermavaahtoa, päällä kinuskikastiketta, kerma-mascarpone-vaahtoa ja marenkia. Tämä kokonaisuus on herkullinen vuodesta toiseen, vaikka tuo koristelupuoli ei tahdo minulta sujua.

Kinuskikakku näyttää tänä vuonna tällaiselta

Veriappelsiineja oli vielä jäljellä, joten tein Kotilieden ohjeen mukaisen veriappelsiinikakun. Vatkasin neljä kananmunaa ja puolitoista desilitraa sokeria yhdessä puolikkaan veriappelsiinin mehun ja raastetun kuoren kanssa. Vatkasin ohjeen mukaan ensin hitaasti, lisäsin joukkoon 150 grammaa jäähtynyttä voisulaa sekä desilitran verran mascarponea. Olin sekoittanut 3,5 desilitraan vehnäjauhoja 1 tl leivinjauhetta ja 1/2 tl soodaa, lisäsin jauhot taikinaan kahdessa osassa ja vatkasin ohjeen mukaan (ja vastoin kaikkea oppimaani) kovalla teholla.

Kaadoin taikinan voideltuun ja korppujauhoitettuun leipävuokaan ja työnsin 175-asteiseen uuniin. Laskin uunin lämpöä hiukan parinkymmenen minuutin jälkeen ja annoin kypsyä yhteensä noin tunnin. Katsoin, että kakku irtoaa vuoan reunoista ja on siis kypsä.

Tein pienessä kattilassa kostukkeeksi siirappia eli keitin saman verran veriappelsiinin mehua ja sokeria, kunnes seos sakeni. Tämä kannattaa tehdä vasta sen jälkeen kun kakku on jäähtynyt, sillä siirappi pitää kaataa heti valmistumisen jälkeen kakun päälle. Muuten se jämähtää tiukasti kattilan pohjalle (tämä on kokemusperäistä tietoa).

Veriappelsiinia on tässä kakussa sekä taikinassa, kostukkeessa että kuorrutteessa.

Kun kakku on jäähtynyt, kaadoin sen päälle veriappelsiinin mehusta ja noin 2 dl tomusokerista tehdyn kuorrutuksen ja laitoin jääkaappiin jähmettymään ja odottamaan tarjoilua.

Söimme pienessä piirissä, vain läheisten kesken, uhmaamatta kokoontumisrajoituksia.

Kahvi- ja teepöytä kruunasi syntymäpäiväaterian

Yksi vastaus artikkeliiin “Kauden hedelmä: veriappelsiini

Jätä kommentti

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.